Pyörittelin eilen neulomaani mörvelöä käsissäni, kun mies huomasi silmäillä sitä ja kysyi: ” Siis mikä tosta oli tulossa?”
Hänen esittäessään omia arvelujaan käyttötarkoituksesta, päätin testata yhtä vaihtoehdoista ja sovitin tekelettä hänen päähänsä. Miehen kommentoidessa lopputuloksen näyttävän siltä kuin joku olisi heittänyt pizzansa jämät hänen päänsä päälle, päätin julkistaa tämän hauskuuden muillekin.

Kyseessä on siis kaikkien aikojen huti lukuisten lankatilausteni saralla. Ellei tämä lanka olisi lähes 100% villaa olisin todennäköisesti singonnut sen jo maatakiertävälle radalle. Arvaako kukaan mitkä kriittiset tekijät saivat ostoskorin täyttymään kyseisestä langasta? Sanooko lopetettu lanka mitään, entä alle kymmenen jäljellä olevaa kerää ? GGH Almeria, lanka, joka oli loppumassa maailmasta!

Mikään ei tässä asiassa mennyt niin sanotusti putkeen, ensinnäkään en ole suuri efektilankojen ystävä, efektilangoilla neulotuissa töissä kun eivät erotu suuresti arvostamani yksittäiset silmukat. Toisekseen langan esittelykuvat eivät missään lähteessä paljastaneet langan todellista luontoa, eivät edes valmistajan sivuilla. Halusin juuri tätä lankaa nähtyäni neulotun mallitilkun, jossa oli valkoisessa pohjalla pinkkejä korostuskohtia. Näin langan neulottuna pitkäksi muhkeaksi huiviksi, joka sopisi vanhanroosan sävyiseen villakangastakkiini. Mitä vielä, pinkkiä ei tässä langassa esiinny “luvatussa” muodossa, on runsaasti lohenpunaista, vielä runsaammin sinistä ja pienenä mausteena ukkosenviolettia. Viimeinen niitti on lankaan kehrätty metallitehoste, joka ei - yllätys yllätys - näkynyt kuvista!

Langan puolustukseksi on kuitenkin sanottava, että se toteuttaa villan perimmäistä tarkoitusta täydellisesti se on pumpulin pehmeää ja suloisen lämmintä, käytännössä hahtuvaa, jonka ohut nailon säie sitoo kierteelle. Korostuskohdat ovat hahtuvamöllyköitä. En ole raaskinut luopua siitä vaikka minua ei koskaan tultaisikaan näkemään ihmisten ilmoilla pukeutuneena tähän villaan. Minkä kotilämmittimen tästä voisi neuloa, joutumatta pelkäämään oman peilikuvansa näkemistä? Olen aikojen kuluessa tehnyt erinäisiä yrityksiä, jotka kaikki ovat päätyneet purkuun. Tämä yritys on toistaiseksi pisimmälle päässyt. Otin idean uusimmasta Vogue Knitting-lehdestä, neulon ympyrää niin kauan kuin lankaa riittää.

PS. Urban Aranin suhteen ei ole eväkään heilahtanut, German Stockingit ovat pattitilanteessa ja Clapotista on neulottu liikaa.