Kuva on viime keskiviikolta, langan hankintapäivältä, hetihän sillä tietysti piti ruveta leikkimään. Näin ohuella langalla en olekaan ennen leikkinyt ja ihme ja kumma en saanut reilua kilometriä merinovillaa sen pahemmin solmulle. Tein varmuuden vuoksi kaksi kerää kun en vielä siinä vaiheessa tiennyt neulonko yhdellä vai kahdella säikeellä.

Kuva on samalla viimeinen otos omalta työpöydältäni, se siirtyi huonejärjestelyjen myötä pois ikkunan luota. Jatkossa kuvat tulevat joko tummemmalta pöydältä tai jostakin muualta.

Eilen illalla pääsin aloittamaan Muirin, päädyin neulomaan yhdellä säikeellä. Olen pitsin neulomisessa vielä täysi noviisi ja ensimmäiset pari tuntia kuluivatkin alkua luodessa ja taistellessa 3. rivin kanssa. Yrittelin vaikka mitä vaihtoehtoja ja tarkistin ettei korjauksiakaan ole tullut.

Kunnes hokasin hakeutua Ravelryyn, josta löysin tukiryhmän tätä huivia neuloville, huivin suunnitellut Romi on aloittanut sellaisen myös Yahoo:n, linkki löytyy Romin blogista. Rivillä 3. ja muillakin riveillä, joilla tietty symboli esiintyy, täytyy silmukkamerkkiä siirtää (jos sellaisia käyttää). En olisi itse keksinyt, mihin olen silmukkamerkin iskenyt niin siinä istuu ellei ohje toisin ilmoita.

Jatko sujuikin sitten leikiten ja sain muutaman rivin ja vähän kuvion alkua aikaiseksi. Tästä tulee ehkä ylellisin asusteeni ikinä, höyhenen kevyt ja lämmin. En edes pysty kuvittelemaan millainen ihanuus tämä on perusteellisen pingotuksen jälkeen, oih.

Pitsiaddit pääsevät ostoslistalle tämän myötä, neulon tällä hetkellä 3mm:n tavallisilla addeilla ja niiden kärki ei ihan ole oikeassa suhteessa langan vahvuuteen. Kuvassa näkyy luontilankana käyttämäni “ohut” sukkalanka, mitä köyttä verrattuna Oroon. Tämä projekti saattaa herätellä outoja visioita muistakin ohuen ohuista luomuksista, jäämme kuulolle.