kaulahuivit
sidos: panama
lanka: Esito huopalanka 100% villa

laukkukangas, puuvillaa
sidos: kuderipsi
lanka: Bockens puuvilla 8/2 tex 74×2, kudottu kaksoissukkulalla

 laukku on toteutettu ompelukurssilla

 laukkukangas, pellavaa
sidos: 4-vartinen pomsi, kudottu samaan loimeen kuin ylläoleva kangas,
(sidonta vaihdettu välissä)
lanka: rohdin 8, kudottu kaksoissukkulalla

 laukkukangas, pellavaa
sidos: 4-vartinen pomsi, kudottu samaan loimeen kuin ylläolevat
lanka: rohdin 8, kudottu kaksoissukkulalla

Myrsky - ryijy

koko: 50×50
pohjalanka: harmaa Virtain Villa
nukkalanka: Sirkka ryijylanka ja ruskeissa sävyissä lisäksi sukkalankoja

Mitähän näistä nyt sitten sanailisi? Työt ovat ikäjärjestyksessä, eli kutomisen opettelu lähti käyntiin kaulahuiveilla. Opin siinä vaiheessa että kutoa voi muutenkin kuin hampaat irvessä hakaten. Huivit kuten kaikki muutkin työt suunniteltiin alusta asti itse. Vaalea huivi kiinnosti itseäni eniten ja se tietysti tarvitsi vaalean loimen ja kappas siihen ei sitten tummaa huivia näin harvalla sidoksella saanutkaan, joten tuohon “tummaan” en oikein ole tyytyväinen, tekemällä oppii.

Seuraavaksi tuli suunniteltavaksi laukku, johon sitten sen myötä suunniteltiin kangas. Tämä tietysti halusi oikein timankia kangasta kassiaan varten, joten seuraavaa työtä saikin sitten puissa hakata niin, että oli hampaat kurkussa. Maisematkin vaihtuivat välillä, ennen kuin keksittiin millä saadaan kangaspuut pysymään kudontapäivän ajan paikallaan.

Ahne varasi tietysti lointa tarpeeksi. Halusin tehdä samassa loimessa kahta eri kangasta, joten kun sain laukkukankaan hakattua siirryin seuraavaksi nautiskelemaan varastopellavien hienosta värikirjosta. Siihen ei vaaditty mitään suunnitelmia eli pellavakankaat syntyivät puiden ääressä istuessa. Vaaleampaan hain patjaraitafiilistä ja kun olin paukutellut ensin epämääräisiä raitoja jonkin matkaa, mietin mitä tekisin seuraavaksi ja käänsin kuvion peilikuvaksi. Tuosta ajattelin jossain vaiheessa tehdä jonkun kesäkassin, kudoin sen oheen pohjavärillä slaissin, josta saa hihnan.

Sitten vähän laiskistuin ja levensin raitoja, halusin tummempaa kangasta ja kun loimessa oli vielä kudontavaraa yli metrin, nakuttelin siitä sitten tuota tummempaa kangasta. Laukkuloimi oli leveydeltään 80cm koska halusin hyödyntää näitä kankaita “kuvio” pystysuunnassa.

Opiskelimme talven aikana kulttuuriperintöä ja keväällä sitä sovellettiin kutomalla ryijy ja matto. Itse en vielä kutonut mattoa, koska onnistuin tulehduttamaan ranteeni juuri ennen kutomisen aloittamista. Valmiiksi rakennettu loimi odottaa minua siis puissa.

Ryijy oli näistä projekteista vähiten mieluinen. Minulla ei ole ryijylle käyttöä enkä erityisemmin niistä myöskään pidä, muutamia poikkeuksia toki on. Arvostan kuitenkin ryijyjä osana tekstiilin kulttuurihistoriaa. Ja onhan tuollainen pienikin rytjäke hiton kovatöinen, ryijyssäni on n. 3200 nukkaa ja jokaisessa nukassa on viisi lankaa. Erinäinenkin ilta kului talvella lankaa pätkiessä, puhumattakaan kudontapäivistä. Sai vaan syytellä itseään, millaisen mallin oli suunnitellut, joka vitsin nukan sai miettiä lanka langalta joka kerta erikseen. Väsyneenä se oli tuskastuttavaa.

Ajattelin postata näitä kouluasioita vielä pari osaa, säästin mieluisimmat viimeiseksi eli tulossa olisi ainakin kirjontaa ja kehräystä.