Blogissani on ollut kovin hiljaista viime aikoina, olen kyllä neulonut mutten mitenkään kertomisen arvoisesti. Cap Shawl on edistynyt, teen siihen parhaillaan reunusta ja se kestää - oheen olen aloitellut pieniä apuprojekteja ei sitä muuten jaksaisi. En ole edes uskaltanut laskea kuinka paljon puikolla on silmukoita.

Koulu alkoi muutama viikko sitten ja sen mukana elämääni tuli paljon uudenlaisia puuhia langoilla ja villoilla. Tähän mennessä on ollut mm. sidosoppia, värjäystä ja tekstiilisuunnittelun alkeita. Kutomistakin päästiin kokeilemaan tällä viikolla. Olen jopa oppinut aivan uusia sanoja. Huisia.

Eilen iltasella pätkin ja solmin kangaspuihin tarvittavaa nyöriä metrin jos toisenkin, tein alasidontaan tarvittavia polkusnyörejä ja pohjukoita.Pellavanyöri haisee jotenkin tupakkamaisesti ja sen solmiminen hiuduttaa sormia, onneksi solmitut nyörit eivät ole ihan kertakäyttötavaraa. Seuraavaksi on vuorossa niisien solmimista, starttipakettiin tarvitsen 300 niittä. Sain niisipuun koulusta lainaan viikonlopuksi eli melkoiseksi solmimiseksi taitaa tämä viikonloppu mennä, saadakseni niiteni valmiiksi.

Neulesisältöä on kyllä tarkoitus järjestää piakkoin, koulujutuista en ole jatkossa ajatellut kertoa sen ihmeemmin, mutta jos lukuhalua löytyy, voin miettiä asiaa uudelleen.

Lämmin kiitos edellisen postauksen kommenteissa saamiini tunnustuksiin. Olette ihania!

So little knitting and so much new stuff with yarn and wool. I am a student now and one day I’ll be a textile artisan. My studies includes weaving, felting, dyeing, sewing, designing and much much more. New knitting content is coming sooner or later, this is a knitting blog after all.

pattern: ballband discloth by Kay Gardiner and Ann Shayne in Canadian Living
yarn: SandnesGarn Mandarin Petit
needles: addi circular 3mm

My last post was basically whining about how many mistakes I can make with one lace project. Quite many, and my english doesn’t cover them at all. Basic dishclothes are all I have knitted lately.

Instead I have spent very pleasant 3 weeks with UEFA EURO 2008. Congratulations to Spain!! I love the team’s beautiful play.

Eli siis johan on röijyn kutjakkeella otsaa, hikisillä sormilla… Nyt kun pelit on pelattu palaan ehkä huivelon pariin, tai sitten heitän sen naakkojen naksittavaksi. Mitään uuttakaan kun ei ole tullut aloitettua. Näitä jalkapallon arvokisoja kun on niin harvoin, seuraavia odotellessa ehtiikin sitten taas neuloa.

Moi, minä taas. Melkein kaks kerällistä olin saanu painoo kerättyä, ku huomasin, et tolla mun neulojalla ei kyl kaikki oo ihan kohillaan. Yhellä mun sektoreist ei kuvio enää mennykkää tasan, mä muistan ku se raapi nenääsä joskus ehkä parikyt kierrosta sit, ku kuvio ei menny tasan ja sit se vaa poimi yhen silmukan jostain välistä ja jatko. Voitteks kuvitella, se ei laskenu silmukoita ollenkaa, jatko vaa. Jotenki se sai kuviot natsaamaan, kunnes nyt sit tää.

Korjauskeiju näky olevan jostai kesäfesteilt tulossa ja osu sit tähän meille ja suostu hetkeks pysähtymään mun luo, mut ei siit sit oikein mitää tullu, jostai osu purkukeijuki siihen samoihin pileisiin ja niil meinas tulla ihan käsirysy. Neuloja otti lisähappee ja sit se vetäs sitä korjauskeijua vähän takavasemmalle ja hetken oliki ihan rauhallista. Mua vietiin taas sinne makkarin sängylle ja sit alko kauhee kiskominen, siis miettikää, ihan ku ois jotain hammasta vedetty tai jotain. Puikko läks ja mul oli tosi rento olo, sain ihan leviänä lötkötellä siinä sängyllä, sit mää vaa rallattelin, ku mua purettiin. Se vaa kesti ja kesti ja sit mä huomasin ihmetellä, et mitä se neuloja oikein meinaa, melkein kaikki B-kaavion kuviot läks, siis ihan kokonaan, pelkät alut jäi jälelle.

Telkasta oli joku ohjelma alkamassa, mä kuulin, ku tuli jotain tunnarii. Sit se purkaminen onneks loppu, ja muhun tartuttiin - mun mielestä - aika hikisillä sormilla ja mua alettiin nypertää takasin puikolle. Neulojalle tuotii siinä välissä jotai viileää juotavaa, ku se oli vähä hermostuksissaa, mut kukaa ei kysyny, et haluisiks mä jotain. Arvatkaa saiko se mun kaikkia silmukoita kerralla selväks? No ei tietenkää, se joutu ainaki yhen kerroksen verran käymään niitä vielä silmukka silmukalta läpi, siin meni sit se joku sarja taas ihan ohi. Silmukat se sentään laski, yhellä sektoreist oli edellee heittoo, neuloja merkkas sen sektorin semmosella rumalla silmukkamerkillä ja rupes kattoo jalkapalloo, siis jalkapalloo.

Mä oon nyt sen jälkeen ollu varmaa jo kaks viikkoo neuleiden tehostetun tarkkailun osastolla jonka lääkärikierrot on kyl aika harvassa, hoitotakuust ei oo mitään tietoo. Mun korvat sentää toimii viel ja juoruja mä pystyn levittämään, ku aikaa kerta on. Mä kuulin tossa taannoin ku neuloja sai jotai postia, ei mitää tavallista postia, koska myös semmosta hullun naurua kuului. Se pääs sinne kouluu, sinne missä se kävi taannoin Laminariaa jollekki raadille kieputtelemassa, siitä tulee isona (iäkkäämpänä, must se on jo täyskokonen) tekstiiliartesaani, siis tosta? Ihan oikeesti? Saa nähä. Mä en oo sit mitää kieliny, jos kysytää.

Knits for me

Knits for someone else from the “White Way Collection”

Lehdistökatsausta pukkaa kun ei itse voi neuloa. Eilen kopsahti luukusta uusin voug ja voi miksen mää ole romanttinen hömpsä, niin paljon kaikkea kaunista ja herkkää olisi tarjolla. Erottelin kuvat itselleni ja muille sopiviin, eli yläkerran roheat poikkisuunnat ja henkselit mieleen tuovat täplyt ovat mulle, myös tuon vihreän topin selkään on napit sommiteltu omaa silmääni kiehtovasti, etupuolesta en ole niin vakuuttunut. Valkoinen osasto on puolestaan jollekulle muulle, kauneita ovat ja neuloisin heitä enemmän kuin mielelläni mutta en itselleni.

Kauniiden kuvien perään rusautan omia tekeleitäni parin viikon takaa, vähän tommosta illuusiojutskaa ja sitten ihan vaan mielikuvan asteella violetit sukat, joita neuloin ja huomasin vasta varret tehtyäni, että kuviot ovat kyllä symmetriset molemmissa sukissa mutta silmukat/kuvio yksilölliset, pur pur…

Uusin Knittykin on ilmestynyt ja Laminaria & Lace Ribbon Scarf suorastaan huutavat päästäkseen puikoille. Jos jollakulla on tiedossa tukiryhmä vammautuneille neulojille, ilmoittautumiskaavakkeesta voisi linkata tänne päin, pitkät pääsiäispyhät jne.

Mintzi

Makepeace75

Lotta

Pirkkis

Terhi

Vilma

Mari

Pauliina

Vielä en ole blogini nimeä vaihtamassa vaikka pelkkää sukkaa näyttääkin pukkaavan. Ajattelin tällä kertaa kirjoitella vähän (h)ajatelmia, joita tämän neulojan päässä on viime aikoina pyörinyt.

Knitting Daily:ssa alkoi tilanteeseeni sopivasti pelottoman neulomisen teemavuosi. Mitähän peloton neulominen sitten voisi omalla kohdallani olla? Neulomista en pelkää, jos näen jotakin silmääni kiehtovaa niin neulomistani ei sinällään mikään estä mutta mikä minua oikein hidastaa?

Olen ajatellut aihetta viime aikoina paljonkin ja jotakin osviittaa on alkanut mieleeni nousta. Pelkään lopputulosta, sitä pettymystä mitä kovasti odotetusta ja innolla toteutetusta projektista kuoriutuu, kun huomaa ettei halua kyseistä vaatetta päällensä pukea.

Sukat ovat helppoja, niitä voi pitää kotona, kukaan ei niitä näe. Sukan istuvuuteen vaikuttavat tekijät ovat hallussani. Sukan kokoiset projektit ovat myös nopeita purkaa ja unohtaa, mutta. Minä haluaisin laadukkaita ja ihania neulepuseroita ja -takkeja, juuri minulle sopivia.

Toisaalta en ole ihan varma mikä minulle olisi sopivaa. Esimerkiksi otan uusimmasta VK:sta oheisen mallin. Tuo on niin, ei minua, mutta silti se kiehtoi lehden malleista kaikista eniten. Omalla kohdallani takki vaatisi sisäisen mummon vapauttamisen ja totaalisen tyylitarkistuksen. Siitäkö tässä sitten onkin kyse? Neulon itselleni uuden tyylin?

Aiheen sulattelua täytynee jatkaa - sukkia kutoen. Seuraavaksi ilon aiheisiin. Sain Mintzilta You make my day-tunnustuksen. Olen otettu, ihanaa jos blogini piristää lukijan päivää, kiitos Mintzi!

Itse rikon sääntöjä ja laitan tunnustuksen eteenpäin vain yhdelle. Oikeasti päivää piristäviä ja antoisia blogeja on niin paljon ettei niitä saa vaadittuun kymmenikköön puristettua millään. Minulla on tähän ihan perustelukin, minun piti kyseisestä neulojasta kirjoittaa muutenkin. Pyöritellessäni edellä kirjoitettuja ajatuksia päässäni, olen monesti verrannut itseäni muihin neulojiin ja toisaalta saanut innostusta ja kärsivällisyyttä jatkaa miettimistä luettuani ja katsottuani muiden neulomuksia. Yhden nostan tässä yhteydessä fanituksen asteelle, mä haluaisin olla kuin Sky Blue Cardiganin Anne. Anne You make my day! Saan tavattoman paljon inspiraatiota aina kun vain vilkaisenkin blogiasi. Minäkin haluan kartiolla olevia lankoja ja suunnitelmia, joita toteuttaa, ja vielä niin kauniisti.

“Give the award to 10 people whose blogs bring you happiness and inspiration and make you feel happy about blogland. Let them know by posting a comment on their blog so they can pass it on. Beware you may get the award several times.”

Hyvää Joulua

Neuloen kohti joulua, rentouttavia vapaahetkiä kaikille blogissani vieraileville.

väri ostettuna, kylpy tiedossa

napinreikien pienentäminen kesken (lue langat päättelemättä)

vyö purettu

Nyt olisi tarpeeksi valoa kasata Urban Arania mutta “mikä on kun ei kiinnostus riitä, mikä on kun ei onnistu”, jätän sanomatta etteivät taidot riitä, pitäisi riittää. Sen sijaan esittelen melkein valmiita töitä ja tuota pizzaa.

Hoksasin kauppareissulla, että Dylonilla on tarjolla väriä, jonka väitetään tarttuvan kuumalla vedellä ja suolalla. Luulin aiemmin, että värit täytyy joko jollakin konstilla keittää kiinni tai sitten käyttää pesukonetta. Ostin siis paketillisen Burgundy-sävyistä väriä, pizza ja vyyhteämäni Almeriat ottavatkin tässä joku päivä pienen kylvyn. Odotan jännityksellä mitä tuleman pitää.

Haljun ruskea reikäverkko on ns. multihuivi, tein sen kesälomamatkaa varten, pienentelin napinreikiä matkalla lentokentälle ja ajatuksena oli saada reiät valmiiksi viimeistään ensimmäisenä reissuiltana. Perille päästyäni huomasin ettei huiville ole minkään valtakunnan käyttöä, lämpötilat huitelivat iltaisin rennosti yli 30C koko matkan. Huivi jäi kesken, eikä pakottavaa syytä päätellä luiroa Brillaa ole ollut.

Voimakkaamman ruskea palmikkohärdelli taas on neuletakki, tavallaan valmis muttei kuitenkaan. Purin vyön, koska sen toinen pää oli kapeampi kuin toinen (silmukat luotu liian kireiksi). Aloitin neulomaan vyötä uudelleen juuri purkamastani langasta, huomatakseni että silmukat menevät ihan kuralle. Purku, vyyhteäminen, kylpy jne. takki jäi odottamaan uutta tulemista.

Tänään paistaa aurinko, jos olisin ollut ahkerampi voisin esitellä näitä edustavammin, mutta ehkä opin tästä jotakin. Jäämme odottamaan seuraavaa aurinkoista päivää (jotakin valmista+valokuvaaja paikalla+tukka hyvin jne.)

Eilisen illan työntulos, sain nitkutettua ensimmäisen sukan resorin ja voi kuinka palkitsevaa oli sitä katsella. Verrattuna viimeiaikaiseen paksulla langalla pungertamiseen (tyyliin illassa saa “metritolkulla” valmista) tämä on jotakin voittamatonta. Vielä illalla, viimeiseksi ennen nukkumaanmenoa, piti viettää hiljainen hetki kierteisiä silmukoita ihaillen.

Se siitä, omasta kivasta, asiaan! Luulin ostaneeni yksivärisiä Trekking (XXL) keriä, mutta mitä vielä valkoista lukuunottamatta kaikissa lukee enkuksi: saadaksesi parhaan efektin, käytä vuorottaisia keriä. Minkä hiton efektin? En ole ennen neulonut tämän merkin lankoja ja kuikuilin vähän langan vyötettä aloittaessani ja kyllähän se siitä sitten selvisi, kun oli hitusen matkaa tikuttanut menemään, harmaan seassa luimistelee pieniä aavistuksia, ikäänkuin tummia kuiskauksia.

Onneksi en kerinyt kahta kerää neljäksi ja alkanut temppuilemaan vuorottaisten kerien kanssa, tuloksena olisi varmaan tummaa älämölöä ja kun minä en nyt erityisesti kaipaisi mitään efektejä vaan mallikuvio on se juttu. Purkamaan en ala, katsotaan mitä tuleman pitää.

Seuraavaksi päivän värikuvaan, lankaostosteni mukana tuli kaupanpäälliseksi oheiset maskotit, oranssissa pikku pussukassa. Just for You ja aurinkomaskotin takana Made With a Smile, aww! Nämä olivat kiva yllätys, kävin Wolhallan sivuilta katsomassa onko näitä siellä lisääkin myytävänä ja selvisi, että nämä ovat tiibetiläistä hopeaa ja yhden namun saa 30€ ostoksesta.

Urban Aranista myös väliaikatietoa, päättelin eilen olkasaumat ja pääsin sovittamaan vartalo-osuutta, tällä hetkellä vaikuttaa lupaavalta. Vetoketjun kanssa pystyy tietysti vielä sössimään ja kauluskaan ei ole missään vaiheessa.

Hihoihin on kaikki lisäyskerrokset tehty ja ajattelinkin seuraavaksi tarttua kaulukseen, saa nähdä miten lanka riittää. Pingottaessa tätä neulosta on kuitenkin mahdollista venyttää paljonkin eli ehkä hihat saavat pituutta siitä, jää nähtäväksi.

Noniin, hengitys on hieman tasaantunut ja kuvio alkaa hahmottumaan. Naureskelin tuossa itsekseni, että onneksi ei tullut 12 väriä lankaa ja kahdeksaa sukkakirjaa, vaan Phildarit - olisi voinut piä hajota - nythän näillä ei periaatteessa ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Rauhoituttuani voisin hieman kartoittaa mitä näistä langoista on suunnitteilla (kiva sitten myöhemmin katsoa mihin langat lopulta päätyvät). Regian Espresso sävyistä lankaa tilasin kolme kerää, ajattelin niistä tehdä toisiinsa sointuvat Clapotiksen ja sormikkaat.

Vaaleimmasta Trekkingin harmaasta aloitan jo tänään German Stockingit toivottavasti projekti tulee jatkumaan (minulta loppui printteristä keltainen muste ja nyt mokoma ei suolla edes mustavalkoista) ilman kynä-paperi showta mahdollisimman pian.

Vaaleimmasta harmaasta ja joko valkoisesta tai sitten tummemmasta harmaasta suunnittelen aiemmin neulotulle harmaalle huiville kaveriksi Eunnyn Anemoi Mittenseja.

Muut värit kilpailevatkin sitten taustalla päästäkseen puikoille, jonkin ihkun sukkaohjeen muodossa. Opalin puuvilla-villasekoitteen kerkesin jo keriä kahdelle kerälle, mitään suunnitelmaa ei vielä ole, mutta oli vaan pakko keriä.

Pikku-Kettu vihulainen esitteli eilen aivan mielettömän upeat sukat, malli löytyy Yarnissimalta . Minäkin haluan tuollaiset ja niihinhän ei tietenkään tänään saapuneessa tilauksessa ollut lankoja, ainakaan yksikään ei vielä ole ilmoittautunut. Lanka saisi olla aavistuksen kiiltävää - jotakin herkullista, jostakin kaukaa?