Moikka, mun nimi on The Cap Shawl ja musta on tulossa iso. Oisko kellään murulla viktoriaanista kartanoa, jonne mä voisin tulla viettämään mun valmistujaisia. Mun neulojalla kun ei oo ku tää kälynen parivuode ja siinä mua ei saa pingotettua, tai niin mua on ainaki peloteltu.

Niin, yksi kerä kolmesta on vasta neulottuna ja tuota ei ole oikeasti edes pingotettu, vähän vaan avattu. Kohtuullisen nopsakkaa neulottavaa kun aloituksen sai selätettyä. Pitsiaddeilla neulominen on jopa niin nopeaa, että kaavio A kävi ranteille. Langankiertoa ja kaksi-oikein-yhteen kun vatkaa ilman minkäänlaisia hidastavia takelteluja niin ei meinaa edes silmät pysyä mukana vauhdissa ja monotonia käy niveliin jos ei itse älyä taukoja pitää.

Ahneuden takia jouduinkin pitämään pari välipäivää neulomisesta kun keväinen rannevaiva uhkasi uusia.

Turhaan ei pitsiaddeja ole kehuttu. Olen nyt neulonut tätä työtä sekä koivu-, bambu-, turboaddi- ja nyt pitsiaddipuikoilla, jotka ovat kyllä ehdottomasti nopeimmat. Kaapeli on ultrapehmeä ja mukautuvainen, kasvava neulekkaan ei ala sylissä vääntämään ranteita ja puikon ja kaapelin välissä ei ole mitään, johon lanka voisi tarttua mutta…

Uutena puikot dunkkaavat niin messingille (tms.) ettei voi olla ajattelematta minkä nikkelimyrkytyksen näistä voi saada jos mitään muuta kuin neule-elämää ei ole. Tavallisissakin addeissa olen kuullut olevan nikkeliä mutta ne eivät sentään haise. Olenkin viime päivinä katsellut Knit Picks:n muunneltavia Harmonyja sillä silmällä. Tietääkö kukaan, saako sitä kiristysjuttua ostettua jostakin yksittäin? Itseäni ei niinkään kiinnostaisi ne valmiin setin paksummat koot eli ostelisin yksittäisiä ohuempia puikkoja ja eripituisia kaapeleita vain. Tai saisiko sen kiristimen korvattua jollakin kikka kolmosella?

pattern: Laminaria by Elizabeth Freeman in Knitty

yarn: Ornaghi Filati Merino Oro, colour 130/about 90g

size: Shawl

needles: 4mm circular

Se on valmis ja siitä tuli iso. Ehdimme jo Laminarian kanssa käymään eräissä pääsykokeissa, mutta siitä enemmän myöhemmin jos aihetta ilmenee. Kuvauspäivänä tämä päivä oli melko syvältä, tarvitseeko niitä lämpöennätyksiä tehdä silloin kun ihminen yrittää julkaista (villaisia) tekeleitään? Kokeilkaapa itse, siinä kuumenee kamera, kuvattava ja kuvaaja, kuvaustiloista puhumattakaan.

Laminaria oli mukava neulottava, ohje on virheetön ja mallikerrat erinomaisen loogisia. Kuin huomaamattani opin hieman pitsinlukemisen jaloa taitoa. Päättelykerros oli jankkimaisin vaihe, tein sen ohjeen mukaan kahdella säikeellä ja urakka oli pitkä kuin nälkävuosi mutta lopputulos palkitsee kyllä. Pingottamisen vaikutus pääsi jälleen kerran yllättämään, paksuista reunoista sai pingottamalla hauskoja tirppoja, jotka onnistuneesti korostavat huivin herkkyyttä. I’m in Love!

pattern: Lace ribbon scarf by Veronik Avery in Knitty

yarn: Ornaghi Filati Bamboo 3 skeins in colour 11

needles: Prym Flex 4,5mm

Tämmöinen kesäinen hempukka siitä sitten tuli, vähän erityyppinen kuin alkuperäinen alpakkaversio mutta oikein kiva ja lötkö kaulakaveri. Tein huivista hieman ohjetta lyhyemmän - pituus pingotettuna 160cm, painoa kertyi 150g.

Käytin langanvaihdoissa Russian Join-tekniikkaa, jota suosin erityisesti huiveja tehdessä. Tällä langalla se ei ole kaunein mahdollinen mutta aika kärppänä saa kytistellä, jos langanvaihdot tuolta reikien seasta bongaa.

Nyt tämä lähtee takaisin varastonraivaushommiin, kuvasta tarkkasilmäisimmät voivat havaita punoittavan kaulan, kiihko häivyttää talvikamat takavasemmalle on kova.

Pitsiaddit tuntuvat olevan kuumaa valuuttaa. Odottamiseen kyllästyneenä kävin kierroksella paikallisissa neulealan liikkeissä ja eioota sain vastaukseksi. Onks kaikkien just NYT niitä täytynyt käydä ostamassa kun mulla on vuosisadan intsein huivi kesken?

Sain viikolla Laminarian tähtivaiheen valmiiksi ja viikonloppuna halusin päästä seuraavaan vaiheeseen. Pengoin vähän varastojani ja löysin 80cm bambut, joiden kärjet ovat aavistuksen terävämmät, mutta liitoskohdat. Se on kyllä ollut joku miesinsinööri, joka on tuohon tuota kyseistä muoviseosta valinnut. Ohut lanka jankkiintuu jokaiseen esteeseen ja tuloksena on toinen toistensa päälle rynniviä silmukoita. Lakkaan kuitenkin valittamasta, koska:

Pääsin onnistuneesti siirtovaiheen yli ja ensimmäinen kukkaiskerroskin on jo neulottuna. Tää on kyllä niin paras huivimalli. Sopii pienen laskupään omaaville, kuviot toistuvat tiheään ja ovat neulepinnasta aloittelijankin silmään “helppolukuisia”. Vaikka mulla muuten iso pää onkin niin laajojen reikäkokonaisuuksien hahmottamiseen sen laskentakyky ei vielä riitä. Laminaria on mun suosikki tällä hetkellä.

Viimeksi kerroin koetilkuista, he palasivat vesipuistosta virkistyneinä ja pääsivät kuvaan, mutta sen enempää edistystä ei vielä ole.

pattern: modified from Convertible in Knitty

stitch pattern is from the book

The Complete Encyclopedia of stitchery:

Cat’s paw, 5 repeats/row

yarn: Filatura Di Crosa, Brilla about 3 skeins

needles: addi circular 5mm

Täällä on tänään paiskittu hommia Muirin saamien kehujen voimalla, kiitos teille ihanat kanssaneulojani! Neuloin tämän huivin kesällä Kreikan matkaa varten, perillä oli kuitenkin niin kuuma ettei huivia tarvinnut ja se jäi hieman kesken. Napinreiät olivat liian suuret ja kun pienensin niitä matkalla lentokentälle, syntyi ziljoona pääteltävää langanpäätä. Tänään sitten päättelin ne.

Halusin muunneltavan huivin hieman vähemmän romanttisessa hengessä kuin alkuperäinen. Napit kiinnitin hopealangalla alkuperäisestä ohjeesta poiketen, epäilen etteivät välirenkain kiinnitetyt napit kestäisi menossani mukana.

Huivi sopii kaltaisilleni - en tiedä miten päin tämän kanssa olisin - ihmisille, eli liikkeelle voi lähteä vaikkapa huivi rennosti niskassa roikkuen ja napit takataskussa. Jos tilanne tienpäällä muuttuu, huivi kääntyy vaikka mille moodille, riippuen montako nappia siihen ripustaa ja mistä pistää ne kiinni.

pattern: Muir by Rosemary Hill in Knitty

yarn: Ornaghi Filati Merino Oro, colour 082, about 70g?

needles: addi circular 3mm

modifications: pattern worked for 11 repeats instead of 13

Kahtokeepas mitä täällä on saatu aikaiseksi, jotakin sukkaa isompaa mutta silti kevyempää, miun Muir. Tämä on kuulkaa niitä huiveja, joita aamulla kaulaan laitettuaan ei raatsi illallakaan ottaa pois. Kuvat eivät kerro totuutta, huivi leijailee miltein itsekseen ilmassa, niin kevyt se on, kuten myös pehmeä ja uskomattoman antoisa kosketella.

Kuvaus olisi pitänyt järjestää eilen kun otin huivin pingotuksesta, nyt se oli jo hieman rullalla, koska yllätys yllätys: se hyväili niskaani koko päivän.

Muir oli ensimmäinen näin ohuella langalla neulomani työ, ei kuitenkaan lähimainkaan viimeinen. Jahka saan aikaiseksi pitsiaddeja hankkia niin tämä homma lähtee käsistä. Ohuella langalla aikaa kuluu kuitenkin enemmän ja muutaman projektin kun aloittaa rinnakkain niin eiväthän ne valmistu ikinä mutta se on sitten sen ajan ongelma.

Picot edged gloves lopettivat läsnäolonsa tässä huushollissa viime viikolla, emme jää kaipaamaan.

Hat and Scarf

pattern: my own, basic K2P2 ribbing

yarn: SandnesGarn Sisu colour 3082 two strands hold together

needles: addi circular 2,5mm

pattern: Moda 1/2007

yarn: SandnesGarn Sisu colour 3082, only one strand of yarn

mittens have two layers

needles: Brittany birch dpns 2,25mm

pattern: Anemoi Mittens by Eunny Jang

yarn: Zitron Trekking (XXL) colours 1484 and 1485 (amounts ?)

needles: Brittany Birtch dpns 2,25mm + addi bamboo dpns 2,5mm

pattern: Swallowtail Shawl in Interweave Knits fall 2006

yarn: Artesano Alpaca Inca Cloud/009 - light gray about 200g

needles: addi circular 5mm

Vanhemmilla projekteilla rienaaminen jatkuu edelleen, neuloin Swallowtailin joskus viime kevättalvella. Huivia ei ole vielä kertaakaan pidetty, mutta kyllä se pitoon päätyy, jos Suomen talvi vielä kerran siihen riittäisi. Huivin nyplyt ovat hieman säilytyksessä painuneet.

Alaotsikolla: Harjoittelemme neulekuvausta osa I (mies ensimmäistä kertaa huivia kuvaamassa…) tarjoan teille kuvitetun kertomuksen vierailusta tuuletusparvekkeella. Klikkaa yksittäistä kuvaa niin näet suuremmat kuvat sarjana.

Kuten isommista kuvista voi havaita Inca Cloud karvastaa aika kivasti, seuraavalle kuvausreissulle täytyneekin ottaa karvaharja (ja eväät ja..) mukaan

pattern: Bayerische Socks by Eunny Jang

yarn: Opal Uni 1265, about 90g

needles: addi bamboo dpns 2mm

I’m in love!

Nämä valmistuivat aivan liian pian. Rakastuin malliin heti ensi vilkaisulla ja säästin sitä pitkään ennen kuin raaskin neuloa. Mistä löydän yhtä täydellisen sukkamallin seuraavaksi?

Valaistus ei valitettavasti sallinut yksityiskohdilla herkuttelua, mutta näissä sukissa yhdistyy sekä näkö- että tuntoaistein havaittava nautinto, mykistävää.

Yritän kuitenkin laskeutua hetkeksi maan pinnalle ja raportoida muista kuulumisista. Muir on alkanut edistyä, olen jo saanut kokonaiset kaksi ja puoli mallikertaa valmiiksi. Alussa neuloin kolme kerrosta ja heti perään purin kaksi, eikä homma oikein edennyt mutta nyt on mennyt jo monta kerrosta putkeen - ilman elämänlankaa - uskaliasta!

Neulomishetket ovat viime aikoina olleet vähän kortilla ja mitään uutta ei ole ilmestynyt puikoille. Uusista projekteista haaveilua se ei kuitenkaan estä ja tähän väliin sainkin kaksi pitkään odottamistani ennakkotilatuista kirjoista.

The Best of Interweave Knits ja BagStyle, näitä olen kuolannut jo blogini ensimmäisissä merkinnöissä, Knitting Little Luxuries on vielä matkalla.

Kummastakaan ei nyt heti ole mitään puikoille hyppäämässä, mutta eihän sitä koskaan etukäteen tiedä mikä aivoitus iskee, kumpikin kuitenkin sisältää varsin houkuttelevaa materiaalia.

Kuten tikru, olen minäkin ihmetellyt neulottuja laukkuja, enkä toistaiseksi omista yhtäkään. BagStylessa on vastauksia aiheesta, runsaan laukkumalliston lisäksi siinä on oma osio erilaisten laukkujen anatomiasta ja sisälmyksistä.

Lähestymistapa on samanlainen kuin muissakin Style-sarjan kirjoissa, lukijalle havainnollistetaan mistä laukku syntyy ja kuinka omista ideoistaan voi toteuttaa toimivan lopputuloksen. Samat jututhan pätevät muihinkin itse tehtyihin kantovälineisiin eli tästä kirjasta on vielä varmasti hyötyä.

Nyt pääsen vaihteeksi neulomaan. Stay tuned, palaan asiaan taas kun päivä kirkastuu.

Kuva on viime keskiviikolta, langan hankintapäivältä, hetihän sillä tietysti piti ruveta leikkimään. Näin ohuella langalla en olekaan ennen leikkinyt ja ihme ja kumma en saanut reilua kilometriä merinovillaa sen pahemmin solmulle. Tein varmuuden vuoksi kaksi kerää kun en vielä siinä vaiheessa tiennyt neulonko yhdellä vai kahdella säikeellä.

Kuva on samalla viimeinen otos omalta työpöydältäni, se siirtyi huonejärjestelyjen myötä pois ikkunan luota. Jatkossa kuvat tulevat joko tummemmalta pöydältä tai jostakin muualta.

Eilen illalla pääsin aloittamaan Muirin, päädyin neulomaan yhdellä säikeellä. Olen pitsin neulomisessa vielä täysi noviisi ja ensimmäiset pari tuntia kuluivatkin alkua luodessa ja taistellessa 3. rivin kanssa. Yrittelin vaikka mitä vaihtoehtoja ja tarkistin ettei korjauksiakaan ole tullut.

Kunnes hokasin hakeutua Ravelryyn, josta löysin tukiryhmän tätä huivia neuloville, huivin suunnitellut Romi on aloittanut sellaisen myös Yahoo:n, linkki löytyy Romin blogista. Rivillä 3. ja muillakin riveillä, joilla tietty symboli esiintyy, täytyy silmukkamerkkiä siirtää (jos sellaisia käyttää). En olisi itse keksinyt, mihin olen silmukkamerkin iskenyt niin siinä istuu ellei ohje toisin ilmoita.

Jatko sujuikin sitten leikiten ja sain muutaman rivin ja vähän kuvion alkua aikaiseksi. Tästä tulee ehkä ylellisin asusteeni ikinä, höyhenen kevyt ja lämmin. En edes pysty kuvittelemaan millainen ihanuus tämä on perusteellisen pingotuksen jälkeen, oih.

Pitsiaddit pääsevät ostoslistalle tämän myötä, neulon tällä hetkellä 3mm:n tavallisilla addeilla ja niiden kärki ei ihan ole oikeassa suhteessa langan vahvuuteen. Kuvassa näkyy luontilankana käyttämäni “ohut” sukkalanka, mitä köyttä verrattuna Oroon. Tämä projekti saattaa herätellä outoja visioita muistakin ohuen ohuista luomuksista, jäämme kuulolle.