pattern: Paraphernalia by Taina in Käsillään

yarn: Trekking Pro Natura in colour 1547/66g

needles: addi bamboo dpns 2mm

shoes: Vagabond

Oli synkkä ja myrskyinen yö, ja sen jälkeen harmaa ja sateinen päivä. Käynee selitykseksi miksi minulla on sukkakuvassa kengät jalassa? Muuta asiaa mulla ei sitten oikeestaan ollutkaan, paitsi että tuosta sukkien väristä en vielä ole ihan vakuuttunut. Päivästä riippuen siitä tulee mieleen joko pistaasijätski tai sappineste, pieni musta väritujaus voisi tehdä terää.

pattern: Baroque by Janice Kang in Knitty

yarn: Trekking Pro Natura 69g in shade 1540

needles: addi bamboo dpns 2mm

Knitty says: these babies have teeth - oh, so true. These socks were wonderfully tricky ones to knit.

Ihanan hankalat. Pitkästä aikaa olin tilanteessa, jossa mielenkiintoinen sukkamalli veti minua lankakaupoille. Lankavalintani on siis pakon sanelema, eli tummahko ja säikeytyvyydessään kinkkinen neuloa mutta lopputulos onnistui ja se on pääasia.

Olen syksyn mittaan kärsinyt eri asteisista neuleplääh-kohtauksista. Nämä sukat osoittautuivat tehokkaaksi hoidoksi, inspiraationi suuntautuikin seuraavaksi keskeneräistsen neuleideni raivaus(lue:purku)toimiin ja lopputulokseksi jäi ainoastaan Cap Shawl, siihen pitäisi tikuttaa muutaman silmukan pituisella yksitoikkoisella rivillä reunusta (ehkä noin tzbiljardiin silmukkaan). Neulonen vielä muutamat “tukisukat” ennen huiviin tarttumista.

Seuraavat sukat starttaavat tänään, pois neuleplääh, tervetuloa neulekatharsis!

pattern: Hidden Passion Socks by Jaya Srikrishan in Favorite Socks

yarn: Trekking (XXL) dark grey 1485 and Trekking Sport white 1400

needles: Brittany birch dpns 2,25mm

Hohoo, valmistunut projekti, pitkään neulekopassa marinoituneet illuusiosukat. Puikot vinkuivat päästäkseen seuraaviin seikkailuihin, eli ei auttanut kun neuloa nämä valmiiksi.

Virkistävän erilainen sukkamalli: homma aloitetaan neulomalla jalkapöydän päälle tuleva kuviolärpykkä tasona, seuraavaksi neulotaan kärki ja sitten lähdetään työstämään pohjaa ja samalla kerros kerrokselta liitetään kuviolärpykkää reunoistaan kokonaisuuteen kiinni.

Varsinaisena virkisteenä toimii tietenkin tuo illuusio (jota on lähes mahdoton napata itse kuvatessaan, jos sukat ovat jalassa), kuvio muodostuu kahden kerroksen tasaraidoista ja oikeiden ja nurjien silmukoiden vaihtelusta.

Blogissani on ollut kovin hiljaista viime aikoina, olen kyllä neulonut mutten mitenkään kertomisen arvoisesti. Cap Shawl on edistynyt, teen siihen parhaillaan reunusta ja se kestää - oheen olen aloitellut pieniä apuprojekteja ei sitä muuten jaksaisi. En ole edes uskaltanut laskea kuinka paljon puikolla on silmukoita.

Koulu alkoi muutama viikko sitten ja sen mukana elämääni tuli paljon uudenlaisia puuhia langoilla ja villoilla. Tähän mennessä on ollut mm. sidosoppia, värjäystä ja tekstiilisuunnittelun alkeita. Kutomistakin päästiin kokeilemaan tällä viikolla. Olen jopa oppinut aivan uusia sanoja. Huisia.

Eilen iltasella pätkin ja solmin kangaspuihin tarvittavaa nyöriä metrin jos toisenkin, tein alasidontaan tarvittavia polkusnyörejä ja pohjukoita.Pellavanyöri haisee jotenkin tupakkamaisesti ja sen solmiminen hiuduttaa sormia, onneksi solmitut nyörit eivät ole ihan kertakäyttötavaraa. Seuraavaksi on vuorossa niisien solmimista, starttipakettiin tarvitsen 300 niittä. Sain niisipuun koulusta lainaan viikonlopuksi eli melkoiseksi solmimiseksi taitaa tämä viikonloppu mennä, saadakseni niiteni valmiiksi.

Neulesisältöä on kyllä tarkoitus järjestää piakkoin, koulujutuista en ole jatkossa ajatellut kertoa sen ihmeemmin, mutta jos lukuhalua löytyy, voin miettiä asiaa uudelleen.

Lämmin kiitos edellisen postauksen kommenteissa saamiini tunnustuksiin. Olette ihania!

So little knitting and so much new stuff with yarn and wool. I am a student now and one day I’ll be a textile artisan. My studies includes weaving, felting, dyeing, sewing, designing and much much more. New knitting content is coming sooner or later, this is a knitting blog after all.

pattern: ballband discloth by Kay Gardiner and Ann Shayne in Canadian Living
yarn: SandnesGarn Mandarin Petit
needles: addi circular 3mm

My last post was basically whining about how many mistakes I can make with one lace project. Quite many, and my english doesn’t cover them at all. Basic dishclothes are all I have knitted lately.

Instead I have spent very pleasant 3 weeks with UEFA EURO 2008. Congratulations to Spain!! I love the team’s beautiful play.

Eli siis johan on röijyn kutjakkeella otsaa, hikisillä sormilla… Nyt kun pelit on pelattu palaan ehkä huivelon pariin, tai sitten heitän sen naakkojen naksittavaksi. Mitään uuttakaan kun ei ole tullut aloitettua. Näitä jalkapallon arvokisoja kun on niin harvoin, seuraavia odotellessa ehtiikin sitten taas neuloa.

Moi, minä taas. Melkein kaks kerällistä olin saanu painoo kerättyä, ku huomasin, et tolla mun neulojalla ei kyl kaikki oo ihan kohillaan. Yhellä mun sektoreist ei kuvio enää mennykkää tasan, mä muistan ku se raapi nenääsä joskus ehkä parikyt kierrosta sit, ku kuvio ei menny tasan ja sit se vaa poimi yhen silmukan jostain välistä ja jatko. Voitteks kuvitella, se ei laskenu silmukoita ollenkaa, jatko vaa. Jotenki se sai kuviot natsaamaan, kunnes nyt sit tää.

Korjauskeiju näky olevan jostai kesäfesteilt tulossa ja osu sit tähän meille ja suostu hetkeks pysähtymään mun luo, mut ei siit sit oikein mitää tullu, jostai osu purkukeijuki siihen samoihin pileisiin ja niil meinas tulla ihan käsirysy. Neuloja otti lisähappee ja sit se vetäs sitä korjauskeijua vähän takavasemmalle ja hetken oliki ihan rauhallista. Mua vietiin taas sinne makkarin sängylle ja sit alko kauhee kiskominen, siis miettikää, ihan ku ois jotain hammasta vedetty tai jotain. Puikko läks ja mul oli tosi rento olo, sain ihan leviänä lötkötellä siinä sängyllä, sit mää vaa rallattelin, ku mua purettiin. Se vaa kesti ja kesti ja sit mä huomasin ihmetellä, et mitä se neuloja oikein meinaa, melkein kaikki B-kaavion kuviot läks, siis ihan kokonaan, pelkät alut jäi jälelle.

Telkasta oli joku ohjelma alkamassa, mä kuulin, ku tuli jotain tunnarii. Sit se purkaminen onneks loppu, ja muhun tartuttiin - mun mielestä - aika hikisillä sormilla ja mua alettiin nypertää takasin puikolle. Neulojalle tuotii siinä välissä jotai viileää juotavaa, ku se oli vähä hermostuksissaa, mut kukaa ei kysyny, et haluisiks mä jotain. Arvatkaa saiko se mun kaikkia silmukoita kerralla selväks? No ei tietenkää, se joutu ainaki yhen kerroksen verran käymään niitä vielä silmukka silmukalta läpi, siin meni sit se joku sarja taas ihan ohi. Silmukat se sentään laski, yhellä sektoreist oli edellee heittoo, neuloja merkkas sen sektorin semmosella rumalla silmukkamerkillä ja rupes kattoo jalkapalloo, siis jalkapalloo.

Mä oon nyt sen jälkeen ollu varmaa jo kaks viikkoo neuleiden tehostetun tarkkailun osastolla jonka lääkärikierrot on kyl aika harvassa, hoitotakuust ei oo mitään tietoo. Mun korvat sentää toimii viel ja juoruja mä pystyn levittämään, ku aikaa kerta on. Mä kuulin tossa taannoin ku neuloja sai jotai postia, ei mitää tavallista postia, koska myös semmosta hullun naurua kuului. Se pääs sinne kouluu, sinne missä se kävi taannoin Laminariaa jollekki raadille kieputtelemassa, siitä tulee isona (iäkkäämpänä, must se on jo täyskokonen) tekstiiliartesaani, siis tosta? Ihan oikeesti? Saa nähä. Mä en oo sit mitää kieliny, jos kysytää.

Moikka, mun nimi on The Cap Shawl ja musta on tulossa iso. Oisko kellään murulla viktoriaanista kartanoa, jonne mä voisin tulla viettämään mun valmistujaisia. Mun neulojalla kun ei oo ku tää kälynen parivuode ja siinä mua ei saa pingotettua, tai niin mua on ainaki peloteltu.

Niin, yksi kerä kolmesta on vasta neulottuna ja tuota ei ole oikeasti edes pingotettu, vähän vaan avattu. Kohtuullisen nopsakkaa neulottavaa kun aloituksen sai selätettyä. Pitsiaddeilla neulominen on jopa niin nopeaa, että kaavio A kävi ranteille. Langankiertoa ja kaksi-oikein-yhteen kun vatkaa ilman minkäänlaisia hidastavia takelteluja niin ei meinaa edes silmät pysyä mukana vauhdissa ja monotonia käy niveliin jos ei itse älyä taukoja pitää.

Ahneuden takia jouduinkin pitämään pari välipäivää neulomisesta kun keväinen rannevaiva uhkasi uusia.

Turhaan ei pitsiaddeja ole kehuttu. Olen nyt neulonut tätä työtä sekä koivu-, bambu-, turboaddi- ja nyt pitsiaddipuikoilla, jotka ovat kyllä ehdottomasti nopeimmat. Kaapeli on ultrapehmeä ja mukautuvainen, kasvava neulekkaan ei ala sylissä vääntämään ranteita ja puikon ja kaapelin välissä ei ole mitään, johon lanka voisi tarttua mutta…

Uutena puikot dunkkaavat niin messingille (tms.) ettei voi olla ajattelematta minkä nikkelimyrkytyksen näistä voi saada jos mitään muuta kuin neule-elämää ei ole. Tavallisissakin addeissa olen kuullut olevan nikkeliä mutta ne eivät sentään haise. Olenkin viime päivinä katsellut Knit Picks:n muunneltavia Harmonyja sillä silmällä. Tietääkö kukaan, saako sitä kiristysjuttua ostettua jostakin yksittäin? Itseäni ei niinkään kiinnostaisi ne valmiin setin paksummat koot eli ostelisin yksittäisiä ohuempia puikkoja ja eripituisia kaapeleita vain. Tai saisiko sen kiristimen korvattua jollakin kikka kolmosella?

Aattelin vaan tulla kertomaan että entisillä metodeilla mennään, ohjeita ei osata lukea loppuun asti ja työvaiheesta toiseen siirrytään samaan aikaan kanavalta toiselle surffaillen ja pullaa mussutellen. Tuloksen näkee kuvasta. Eilen illalla pääsin vihdoin siirtämään projektin pitsiaddeille ja päätin hieman venytellä sitä nähtäville. Tadaa kaksi yhdeksästä sakarasta puuttuu, mihis hyö ovat hävinneet?

“Mustekalasta” olisi isona tulossa the Cap Shawl kirjasta Victorian Lace Today. Eri asia tuleeko siitä koskaan iso, kun on näin tavi sitä neulomassa. Itselläni ei vielä tuota kirjaa ole, otin vain tästä ohjeesta, lainassani olleesta kirjasta, kopion ja palautin kirjan omistajalleen. Huivia aloittaessa sen sitten huomasi: see techniques.. kas mitkä teknikuet kun on pelkät ohjesivut mulla? Using circle cast-on - whaaat? Ei kun nettiä apuun, ensin päädyin kokeilemaan ylipäätään pyöreää aloitusta, hyvänä lisänä Cat Bordhin viidakkotarina videona. Neuloin hyvän matkaa ja ilmeisesti luulin, että neulomalla eteenpäin aloitus muuttuisi oikean näköiseksi, ei muuttunut. Muuten hyvä aloitus kyllä, aion käyttää sitä jatkossa johonkin muuhun.

Seuraavaksi hain hakusanoilla circular cast-on ja bingo! Sain aloitukseen pienen ja soman reiän, täyttä höökää eteenpäin ja huomaan huivia sukkiksilta pyöröpuikoille siirtäessäni, että siinä on liikaa sakaroita - purkuun ja uusia aloituksia (yhden onnistuneen kokeilun jälkeen seuraavat eivät tahtoneet onnistua)ja nyt sitten tämä. Harhautuma on ilmeisesti sukkiksilta pyöröille siirtymävaihe ja olen jättänyt noteeraamatta ilman silmukkamerkkejä olevat puikon alut tai loput. Jatkan räpiköimistä ettei tarvitsisi luopua sitkeän sissin arvonimestä, kait sitä näinkin saa ylläpidettyä?

My - the very first - lace addis

Yarns for my next lace project: Peruvian Baby Lace Merino from elann.com

Gauge swatch: Leaf Kimono Top in Interweave Knits/summer 2008. I am planning to use Katia Linen yarn.

Ne ovat vihdoinkin täällä, ihku pihku ekat pitsiaddini ja tulivatpa muuten nopsaan, kun kekkasin suunnata katseeni valtamerten taa. Kokeilin ensimmäistä kertaa elann:a ja widsit ei tarvinnut montaa kertaa niristä. Tilaus lähti 28.5. keskiviikkona ja tänään 2.6. tiistaina se oli jo täällä. Samassa paketissa tuli myös kolme kerää Baby Lace Merinoa, joista vetäydyn kohta miettimään jotakin isohkoa jutskaa.

Kiitoksia vielä kerran Laminarian saamista kehuista, kannustuksen puutteesta ei blogihiljaisuuteni ole johtunut, vaan olen ollut hieman kipeänä. Ainoa neulesaavutukseni pariin viikkoon on yllä näkyvä koetilkku Katian Linen-langasta, tuosta saattaa jopa käynnistyä jotakin projektin tynkää, jahka saan kokeiltua pitsiaddejani rauhassa.

My foreign readers: I have used to write alt texts in english, maybe it is time to practise some more? Please let me know if you want to read more details about my knitting. I’m happy to help.

Next I am going to make a retreat to our balcony and test drive my new lace needles.

pattern: Laminaria by Elizabeth Freeman in Knitty

yarn: Ornaghi Filati Merino Oro, colour 130/about 90g

size: Shawl

needles: 4mm circular

Se on valmis ja siitä tuli iso. Ehdimme jo Laminarian kanssa käymään eräissä pääsykokeissa, mutta siitä enemmän myöhemmin jos aihetta ilmenee. Kuvauspäivänä tämä päivä oli melko syvältä, tarvitseeko niitä lämpöennätyksiä tehdä silloin kun ihminen yrittää julkaista (villaisia) tekeleitään? Kokeilkaapa itse, siinä kuumenee kamera, kuvattava ja kuvaaja, kuvaustiloista puhumattakaan.

Laminaria oli mukava neulottava, ohje on virheetön ja mallikerrat erinomaisen loogisia. Kuin huomaamattani opin hieman pitsinlukemisen jaloa taitoa. Päättelykerros oli jankkimaisin vaihe, tein sen ohjeen mukaan kahdella säikeellä ja urakka oli pitkä kuin nälkävuosi mutta lopputulos palkitsee kyllä. Pingottamisen vaikutus pääsi jälleen kerran yllättämään, paksuista reunoista sai pingottamalla hauskoja tirppoja, jotka onnistuneesti korostavat huivin herkkyyttä. I’m in Love!